55+ Rise and shine – liikkeen perustaja Reetta Rajala totesi, että ”jos 57-vuotias on liian vanha toimitusjohtajaksi, siinä on aika iso kuilu, koska minun ikäiseni ihmiset jäävät eläkkeelle vasta 67-vuotiaina. Se yhtälö ei oikein mätsää.” Ikäsyrjintä työmarkkinoilla on todellista. Ja se jos mikä aiheuttaa hirvittävää osaajahävikkiä, kun timanttisimmat ammattilaiset jätetään vaihtopenkille odottamaan.
Tuoreessa gradussa (Pumpanen, 2024) tutkittiin yli 55-vuotiaiden kokemaa ikäsyrjintää rekrytoinneissa. Syrjintää koettiin esimerkiksi silloin, jos hakijaa ei kutsuta haastatteluun sopivasta kokemuksesta ja koulutuksesta huolimatta, rekrytoinnista saadut palautteet ja valintaperusteet vaikuttivat keksityiltä tai hakijan pitkä kokemus esitettiin negatiivisessa valossa
On toki muistettava, että keskustelua ikäsyrjinnästä käydään usein varsin korkeasti koulutetusta positiosta. Noin neljännes yli 50-vuotiaista työttömistä työnhakijoista on korkeakoulutettuja (TEM, 3/2024). Yhteensä yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita on yli 101 000, joista perusasteen koulutuksen varassa on noin 22 000 henkilöä ja toisen asteen koulutustaustalla noin 47 000 henkilöä. Alempi korkeakoulututkinto löytyy 17 000 henkilöltä ja ylempi korkeakoulututkinto tai korkeampi 7500 henkilöltä. (TEM, 3/2024)
Lapin Kansan mukaan Suomessa 50–59-vuotiaiden naisten kohdalla työllisyysaste oli Pohjoismaiden paras vuonna 2022 – toki yhdessä Ruotsin kanssa (Lapin Kansa 8.5.2024). Miesten osalta tilanne oli heikompi. Työllisyysaste 55-65-vuotiaiden osalta Suomessa oli 71%. Puolustukseksemme todettakoon, että joitakin vuosia sitten sama luku oli vain 62,5%.
Hesarissa kerrottiin, että ”Kelan mukaan uudelleen työllistymisen mahdollisuudet ovat sitä heikommat, mitä vanhempi työtön työnhakija on. Eläketurvakeskuksen alkuvuodesta julkaiseman tutkimuksen mukaan edes rekrytointivaikeuksia kokevat työnantajat eivät ole muita halukkaampia palkkaamaan yli 55-vuotiaita.” (HS 15.5.2024)
Aiemmin mainitun Pumpasen (2024) tutkimuksessa kerrotaan, että ”ikäsyrjintäkokemuksia voidaan vähentää ammattimaisilla ja kokeneilla rekrytoijilla sekä monimuotoisilla rekrytointitiimeillä sekä hyödyntämällä anonyymirekrytointia”. Suosimme PeiDeissä termiä anonyymi työnhaku, sillä mielestämme ”anonyymi rekrytointi” tavallaan johtaa harhaan. Ihan kuin koko rekry mentäisiin silloin laput silmillä, vaikka tosiasiallisesti anonyymi vaihe (yleensä) käsittää vain työnhaun ensimmäisen osuuden eli hakemusvaiheen.
Anonyymi työnhaku on yli viisikymppisen valttikortti, sillä siinä ikä ei hyppää ensimmäisenä kuriositeettina rekrytoijan silmille. Osaaminen ja kokemus korostuvat. Anonyymissa työnhaussa poistetaan työhakemuksia käsiteltäessä kaikkien hakijoiden nimet, iät ja sukupuolet sekä se, missä maassa aiempi työkokemus tai koulutus on hankittu. Samoin oppilaitosten ja työpaikkojen nimet piilotetaan. Myös vuosiluvut voidaan korvata työsuhteen kestolla silloin, kun työn tai koulutuksen ajankohdalla ei ole merkitystä haettavan tehtävän kannalta. Tämä osaltaan auttaa vanhempien työnhakijoiden erottumista edukseen näissä prosesseissa.
Anonyymissa työnhaussa kaikki hakijat ovat hakemusvaiheessa ”iättömiä”. Kun vain osaaminen ja kokemus ratkaisee, vanhempien ja kokeneempien hakijoiden mahdollisuus päästä haastatteluun paranee merkittävästi. Vaikka haastatteluvaiheessa anonymiteetti vihdoin murtuu, ennakkoluuloja on jo ylitetty rutkasti. Mitä jos kokeilisit anonyymia työnhakua jo tänään?
